Sivut

maanantai 19. syyskuuta 2016

Kuulumisia ja kuvia uudesta kodista

Ohhoh - on kulunut 3 kuukautta siitä, kun viimeksi postasin. Eipä sillä, viimeiset kuukaudet ovat olleet niin hektisiä, että mielessä on ollut ihan muita asioita kuin blogin ylläpito. Jännää silti, miten nopeasti aika kiitää. Juurihan kesä oli vasta tuloillaan ja nyt lehdet jo kellastuvat ja leijailevat maahan!

En tiedä, lukeeko joku vielä blogiani, kun sitä näin harvoin päivitän, mutta ajattelin silti tulla kertomaan kuulumisia. (Myöhemmin ajattelin postata yhden reseptinkin.) Viimeiseen 3 kuukauteen on mahtunut ensimmäisen artikkelini julkaisu, parin viikon konferenssimatka Ranskaan, uuden kodin etsiminen, löytäminen ja muuttaminen, yksi lomaviikko, paljon töitä väitöskirjan parissa ja todella paljon kaikkea sekalaista työtä.

Erityisesti tuo muutto vaati paljon aikaa ja voimia. Vieläkään kaikki ei ole aivan paikoillaa, vaikka 2 kuukautta olemmekin uudessa osoitteessa asuneet. Paria viime viikkoa on kuormittanut myös pitkittynyt flunssa, mutta ehkä kotikin pääsee taas sysäyksen eteenpäin kun pääsen flunssasta lopullisesti eroon. Keskeneräisyydestä huolimatta otin joitakin kuvia meidän kodista. Rajaus on tarkkaan harkittu, mutta näihin muutamiin nurkkiin olen jo jollain lailla tyytyväinen.


Olohuoneen ikkunalaudalla asustaa pitkäkorvainen ranskis. Olohuoneen ikkunan edessä on kiva kaakeloitu ikkunalauta, johon olen sysännyt viherkasvikokoelmani.


Olohuone on vielä aika pahasti vaiheessa, mutta se on niin tilava, ettei se haittaa tavallista olemista. (Tämä seikka ei erityisemmin edistä tavaroiden paikalleen laittamista...) Joogaan uusi olohuoneemme sopii mitä mainioimmin, sillä edes keskeneräisessä olkkarissa ei tarvitse raivata tilaa joogamatolle! Nyt kun katson tuota kuvaa, niin ajattelen, että valkoiset verhot täytyisi kyllä vaihtaa johonkin värikkäämpään. Verhot ovat edellisten asukkaiden, ja koska emme ole vielä päässeet varsinaiseen sisustusvaiheeseen, on ollut kätevää pitää valmiiksi paikallaan olevat verhot käytössä.


Lasitettu parvekkeemme on itselleni kovasti mieleen! Emme ole varsinaisesti laittaneet parveketta, koska muutimme niin loppukesästä. Ensi kesänä olisi tarkoitus hankkia uudet parvekekalusteet ja miettiä, miten parvekkeelle saisi istutuksia. Laitoin nimittäin nuo pelargonit asianmukaisissa kannattimissa parvekkeen ulkopuolelle roikkumaan, mutta isännöitsijä soitti ja käski ottamaan ne alas ennen kuin joku kuolee... Koska parvekkeella on lasit, ei tuollaisia pitkiä laatikoita saa sisäpuolellekaan, mikä vähentää kukille käytettävää tilaa huomattavasti. Ehkä keksin jotain ensi kesään mennessä...


Näkymä parvekkeelta miellyttää myös kovasti. Pihalla on valtava hortensia, joka on kukkinut upeasti aivan näihin päiviin saakka. Odotan jo kovasti kevättä, sillä veikkaan, että parvekkeelle kuuluu aika mieletön linnunlaulu kevätiltoina. <3


Kylppärin suhteen tapahtui suuri muutos asuntoa vaihdettaessa, sillä edellisessä kämpässämme oli alkuperäinen 70-luvun kylpyhuone sinisine kaakeleineen ja kylpyammeineen. Tässä uudessa talossa on tehty putkiremontti 5 vuotta sitten eli kylpyhuonekin on ihan pränikkä. Tykkään uuden kylpyhuoneen toimivuudesta ja valoisuudesta, vaikka vanha kylppärimme olikin persoonallinen (mutta myös jo melko epäilyttävä hapertuneine kaakelisaumoineen).


Sinisen saippuapullotelineen hankin Stockmannilta jo ennen kuin tiesin muutosta. Haluaisin lisää tuon tyylisiä asioita kotiimme!


Myös makuuhuoneessa on leveä ikkunalauta, joka sopii hyvin korutelineiden paikaksi.


Keittiön välitilassa on ehkä hieman erikoiset puupaneelit, jotka eivät minua häiritse mutteivät myöskään ihastuta. Pyykinpesukone on myös keittiössä, mikä säästää tilaa kylpyhuoneesta.


Nämä kaverit seuraavat meitä keittiöstä toiseen. Oikeanpuoleisen buddhan toin Intiasta poikaystävälle hänen opiskelukaupungin kämppäänsä noin 8 vuotta sitten. Hetken mielijohteesta laitoin sen hellan reunaan ja sanoin, että se on hänen keittiöbuddhansa. Siitä lähtien meillä on ollut kultainen buddha ruuanlaittoa vahtimassa. Viime joulukuun Intian-reissulla piti hankkia buddhalle kaveri ja päädyimme vasemmanpuoleiseen Ganeshaan.


Keittiön maton hankin jo pidemmän aikaa sitten Kivaputiikista Järvenpäästä. Kyseessä on Dash & Albert -merkkinen kevyt, helposti pestävä matto, jonka voi laittaa sisälle tai ulos. Myös kylppärin matto on samaa merkkiä ja vähän aikaa sitten kävin hakemassa maton parvekkeellekin (se tosin odottaa edelleen parvekkeen lattian pesua...). Tykkään tosi paljon tuosta väristä ja kuosista! Matto on 100 % polypropyleeniä, mutta tuntuu oikein pehmeältä ja lämpimältä jalkaa vasten. En ole vielä testannut sen puhdistusominaisuuksia, mutta kuulemma tuosta materiaalista pitäisi helposti lähteä lika.

Sellaisia paloja meidän uudesta kodista! Viihdyn kyllä oikein hyvin ja olen jo totutellut uuteen aamulenkkireittiinkin. Muutimme saman kaupunginosan sisällä, mutta ihan toiselle reunalle, joten uusia kävelyreittejä on ollut hauska testailla. Ehkäpä laitan vielä jossain vaiheessa lisää kuvia kodistamme, jos ja kun saamme viimeisetkin tavarat paikoilleen ja mietittyä hiukan sisustusta ja mahdollisia uusia hankintoja.

maanantai 13. kesäkuuta 2016

Raparperi-kinuskikeksit


Sain anoppilasta raparperilähetyksen ja kiisselin tekemisen jälkeenkin varsia jäi reilusti jäljelle. (Raparperikiisseli + tuoreita mansikoita aamupuuroon = NAM!) Niinpä testasin hetki sitten löytämääni raparperi-kinuskikeksien reseptiä. Resepti on Maku-lehden ja jo hieman vanhempi, mutta löysin sen Kaikki paketissa -blogin kautta. Totesin reseptin erittäin hyväksi ja arkistoimisen arvoiseksi, joten täältä pesee!


Raparperi-kinuskikeksit
noin 20 kpl / resepti Maku.fi

200 g voita
2 dl sokeria
1 dl kinuskikastiketta
4 dl vehnäjauhoja
1,5 dl kaurahiutaleita
2 tl leivinjauhetta
200 g raparperia
1 rkl perunajauhoja

1. Vaahdota voi ja sokeri. Vatkaa joukkoon kinuskikastike. (Kinuskikastiketta ei määritelty reseptissä sen kummemmin, mutta itse käytin kätevästi jääkaapista löytyneet jämät jäätelöön tarkoitetusta Pirkka-kinuskituubista.)
2. Sekoita jauhot, hiutaleet ja leivinjauhe keskenään ja vaivaa käsin taikinaan.
3. Viipaloi raparperit ja sekoita joukkoon perunajauhot. Sekoita käsin taikinan joukkoon.
4. Pyörittele taikina hyvin jauhotetulla leikkuulaudalla noin 30 cm:n pituiseksi tangoksi. Peitä kelmulla ja nosta jääkaappiin ainakin tunniksi (itse kyllä pidin vain puoli tuntia ja vaikutti ihan riittävältä).
5. Viipaloi taikina noin pikkusormen paksuisiksi paloiksi ja nostele viipaleet pellille leivinpaperin päälle. Keksit leviävät uunissa hieman, joten kannattaa jättää niiden väliin vähän tilaa.
6. Paista raparperi-kinuskikeksejä 200-asteisen uunin keskitasolla 16–18 minuuttia.


Ah, raparperileivonnaiset on kyllä herkullisia! Joko sinä olet päässyt raparperin makuun tänä kesänä?

sunnuntai 5. kesäkuuta 2016

Kesäkoru

Sain pienen inspiraationkipinän nähdessäni Madam B.C.:n tekemät epäsymmetriset helmet ja kas kummaa, tartuin pitkästä aikaa korutarvikepurkkeihini! En muista, milloin viimeksi olisin tehnyt uuden korun. Inspiraatio on ollut edelleen hieman kateissa (enimmäkseen kai työkiireiden takia), mutta huomaan, että alkukesän kukkien tuoksu, lintujen laulu ja auringon paiste ovat saaneet jo pienen inspiraationkipinän syttymään. Toivotaan, että se saa työrupeaman päätyttyä roihahtaa.

Mutta, kuten sanottua, Madam B.C.:n postauksen luettuani tartuin heti tuohon inspiraationpoikaseen ja tässä lopputulos:



Otin siis summanmutikassa erilaisia vaaleita ja sinisävyisiä helmiä ja pujottelin niitä vaijeriin (jos tekniikka vaikuttaa mysteeriltä, katso Madam B.C.:n ohje). Myös siimaa voi käyttää, jos saatavilla oleva koruvaijeri ei ole tarpeeksi ohutta ja joustavaa. Valmiin helmimötikän kiinnitin renkailla ketjuun. En pohtinut sen kummemmin helmien paikkaa vaan tein korun parissa minuutissa sattuma apunani. Kuten Madam B.C.:kin huomautti, tälläiseen epäsymmetriseen koruun saa hyvin upotettua ylimääräisiä, parittomia helmiä. En ollut aivan varma lopputuloksesta heti näpertelyni jälkeen, mutta itse asiassa tästähän tulikin aika kiva kesäkoru!


Vielä voisin tehdä korvikset korun kaveriksi, mutta se jää vielä tällä erää toiseen hetkeen.

maanantai 23. toukokuuta 2016

Parsapiirakka

Parsakausi alkaa lähennellä loppuaan, mutta vielä ehdin julkaista parsapiirakan ohjeen. Olen tehnyt tällä reseptillä piirakkaa pariinkin otteeseen tällä parsakaudella eli kokeilemisen arvoinen resepti!


Parsapiirakka
(ohje: Yhteishyvä)

Pohja:
100 g voita
0,5 dl (parmesaani)juustoraastetta
2,5 dl vehnäjauhoja
0,5 tl suolaa
2 rkl kylmää vettä

Täyte:
1 nippu vihreää parsaa
1 dl (parmesaani)juustoraastetta
150 g ranskankermaa
100 g yrttituorejuustoa
2-3 kananmunaa (itse laitoin 3)
3 rkl hienonnettua basilikaa
0,8 tl suolaa
ripaus mustapippuria

1. Nypi paloiteltu voi, parmesaani, jauhot ja suola sormin murumaiseksi seokseksi.

2. Lisää vesi ja sekoita taikina nopeasti tasaiseksi. Kääri taikina litteänä kelmuun ja anna levätä jääkaapissa sillä välin, kun valmistat täytteen.

3. Pese ja kuori parsat ja leikkaa niistä kova, puumainen tyvi pois.

4. Keitä parsoja 5–6 minuuttia suolalla maustetussa vedessä.

5. Valuta parsat siivilässä ja leikkaa ne kahteen osaan. Leikkaa tyvipuolen palat sentin viipaleiksi.

6. Sekoita tuorejuusto ranskankermaan, lisää munat, parmesaani, basilika ja suola. Mausta seos pippurilla.

7. Peitä irtopohjaisen kakkuvuoan (halk. 23–26 cm) pohja leivinpaperilla, voitele vuoan reunat. TAI: Voitele tavallinen piirakkavuoka.

8. Painele taikina vuokaan niin, että piiraaseen tulee 2–3 cm:n reunat.

9. Pane parsapalat vuoan pohjalle, kaada päälle tuorejuustoseos.

10. Kypsennä 200 asteessa 20 minuuttia, lisää päälle parsatangot ja kypsennä edelleen noin 15 minuuttia tai kunnes täyte on hyytynyt ja saanut väriä. Tarjoa piiras hieman jäähtyneenä. Piirakan voi myös tehdä hyvin edellisenä päivänä ja lämmittää sitten uudestaan uunissa ennen tarjoilua!



Piirakka maistui sekä vappuna että äitienpäivänä ja sai kehuja. Teen aika usein jotakin suolaista piirakkaa juhliin, jonne pitää viedä jotain mukanaan, koska sen voi tehdä edellisenä päivänä valmiiksi ja kuljetus on melko helppoa. Alkuperäisessä ohjeessa neuvottiin muuten käyttämään parmesaanijuustoraastetta, mutta itse ainakin käytin osittain emmental-mozzarellaraasteen jämiä eikä se haitannut ollenkaan. Varmaan mikä vain juustoraaste kelpaa!

Oletteko te syöneet paljon parsaa tänä keväänä? Minä olen tehnyt tätä piirakkaa kaksi kertaa, parsarisottoa yhden kerran ja ihan keitettyä parsaa olen syönyt ties kuinka monta kertaa. On se vaan niin hyvää!

sunnuntai 24. huhtikuuta 2016

Juuressalaatti bataatista ja porkkanoista

Minun on jo pitemmän aikaa pitänyt postata teille resepti, jota olen hyödyntänyt todella usein viime aikoina. Resepti on alun perin Eeva Kolun bataatti-kikhernesalaatti tahinikastikkeella, mutta se on helposti muokattavissa ja olen itsekin tehnyt siitä lukuisia variaatioita.


Juuressalaatti bataatista ja porkkanoista
(alkuperäinen resepti Eeva Kolu, tässä oma versio pienillä muokkauksilla)

bataattia ja/tai porkkanaa
öljyä
suolaa
1 purkki käyttövalmiita kikherneitä, mustapapuja tai muita papuja (GoGreenin purkeissa löytyy ainakin valikoimaa!)
fetaa
tuoretta korianteria (tai persiljaa)

Kastike:
1 tl tahinia
1 rkl tuoretta sitruunanmehua
1 tl jauhettua juustokuminaa
hyppysellinen cayennepippuria
suolaa
mustapippuria
3-4 rkl öljyä
(1 tl hunajaa)

1. Kuori bataatti/porkkanat ja leikkaa reilun kokoisiksi paloiksi.

2. Laita juurekset leivinpaperilla vuoratulle uunipellille ja pirskottele päälle öljyä, suolaa ja pippuria. Paista 200 asteessa noin puoli tuntia tai kunnes juurekset ovat ruskistuneet kauniisti. Noin puolivälissä paistoa voi juurekset kääntää kertaalleen.

3. Huuhtele ja valuta kikherneet/pavut ja laita ne juuresten kanssa kulhoon. Murustele tai paloittele joukkoon feta, sekoittele salaattia varovasti.

4. Valmista kastike sekoittamalla kaikki ainekset keskenään ja sekoita se salaattiin. Lisää viimeiseksi korianteri/persilja ja sekoita sekin mukaan.


Tämä salaatti toimii sekä lämpimänä että kylmänä ja säilyy hyvin seuraavaankin päivään. Ihan jääkaappikylmänä en tosin suosittele sitä tarjottavaksi. Tälläiset lämpimät juuressalaatit sopivat mielestäni todella hyvin syksyyn ja talveen! Itse tykkään eniten juuri bataatin ja porkkanan kombinaatiosta ja kikherneistä, mutta muitakin papuja voi hyvin käyttää. Tahinikastikkeen teen aina aika lailla mutu-tuntumalla ja lisäilen ainesosia, jos siltä tuntuu. Huom! Tahineissa on aika isoja eroja eli kannattaa laittaa sitä ensin aika varovasti. Itse laitan kastikkeeseen aina myös hunajaa makeutta tuomaan.

Salaatti on älyttömän helppo tehdä ja se maistuu herkulliselta. Olenkin tarjonnut tätä monille kavereilleni ja he ovat myös tykänneet! Alun perin maistoin salaattia siskoni tekemänä eli kunnia reseptin tien löytämisestä omaan keittiööni kuuluu hänelle. :)

keskiviikko 13. huhtikuuta 2016

Brunssilla: Eiran Sandro

Tästä tulee varmasti säälittävin brunssipostaus ikinä, mutta teen sen kuitenkin, koska haluan kehua Eiran Sandroa ja koska parempilaatuisia postauksia en juuri nyt pysty tekemään. Mutta asiaan! Saimme poikaystäväni kanssa joululahjaksi brunssilahjakortin Eiran Sandroon ja käytimme sen vihdoin vähän aikaa sitten. Lahja oli todella mieleinen, koska brunssit on kivoja, mutta emme varmaan koskaan ole lähteneet brunssille ilman jotain "kunnollista" syytä. Lahjakortti oli siis erinomainen keino päästä testaamaan Sandro! En älynnyt ottaa kameraa mukaan, mutta nähtyäni notkuvat ruokapöydät halusin kuitenkin ottaa kuvia ja jakaa kokemuksen täällä blogissa.




Kuvat ovat kökköjä, mutta ruoka sitäkin herkullisempaa. Jo pelkkä alkupalapöytä oli aivan upea kaikkine salaatteineen, hummuksineen ja kasviksineen! Myös lämpimät pääruuat - lammas, kala ja merguez-shakshouka lisukkeineen - maistuivat erinomaisesti. Jälkiruokapöydästä en valitettavasti pystynyt enää maistamaan kaikkea. Kaikki kakut eivät myöskään mahtuneet kuvaan - maistoin ainakin kolmea eri juustokakkua, suklaakakkua ja porkkanakakkua ja testaamatta jäi monta makeaa asiaa. On siis sanomattakin selvää, että ähky tuli! Lisäksi brunssiin kuului kuohuviini, ihana marjasmoothie, lehtikaalijuoma, kahvi ja minttutee. Olin kyllä kuullut, että Sandron brunssi on valittu kaupungin parhaaksi, mutta olin silti ällikällä lyöty! Kaikki oli erinomaista ja kaikkea oli PALJON. Plussaa myös siitä, että tarjolla oli vegaanisia ja gluteenittomia herkkuja. Myös paikan tunnelma ja sisustus toimivat. Ainoa asia, josta tulee miinusta, on tilan ahtaus: tilaan oli tungettu maksimimäärä tuoleja ja pöytiä, mikä aiheutti aika tiivistä tunnelmaa varsinkin ruokaa haettaessa.

Jos siis olet yhtä saamaton kuin minä etkä vielä ole kokeillut Sandron brunssia, suosittelen ottamaan itseäsi niskasta kiinni ja varaamaan pöydän! Lauantaisin tarjolla on kasvisbrunssi (mitä luksusta - se pitää vielä testata) ja sunnuntaisin tämä meidän testaamamme marokkolaisbrunssi. Tsekkasin Sandron sivuilta, että brunssi maksaa 28,50 e - ei siis todellakaan paha, ottaen huomioon, että skumppa sisältyy hintaan! Annan kyllä viisi tähteä tästä brunssista. Vinkiksi myös tuo lahjakortti kevään juhlia ajatellen - se varmasti ilahduttaa ketä tahansa hyvän ruuan ystävää. :)

torstai 7. huhtikuuta 2016

Hätälounas: Tomaatti-avokadomunakas

Teen ainakin yhden päivän viikossa kotona töitä ja silloin minun täytyy järjestää itselleni lounas kotona. Usein yritän laskelmoida niin, että edellispäivän illallisesta jää tähteitä seuraavalle päivälle, mutta joskus käy niin, etten ole muistanut ajatella koko lounasta ollenkaan etukäteen ja muistan asian vasta, kun vatsa kurnii. Yleensä tällaisina hetkinä teen salaatin, koska siihen yleensä meiltä löytyy ainekset ja sen saa nopeasti tekaistua. Yhtenä päivänä kävi kuitenkin niin, että ainoat salaattitarvikkeet kotona olivat kirsikkatomaatit ja avokado. Muistelin, että avokadoja voi laittaa munakkaaseen (vaikka se onkin omasta mielestäni vähän outo idea) ja googlailun avulla löysinkin reseptin testattavaksi. Lounaasta tuli mielestäni ihan pätevä, joten kuvasin ei-niin-kuvauksellisen ateriani ja otin reseptin talteen.


Tomaatti-avokadomunakas
yhdelle, resepti Kulinaari-blogista

2-3 kananmunaa
pari rkl vettä
kourallinen kirsikkatomaatteja
1 avokado
tuoreita tai kuivattuja yrttejä, esim. timjami
suolaa
mustapippuria
öljyä tai voita

1. Riko munat kulhoon ja vatkaa niiden rakenne rikki. Vatkaa myös hieman vettä joukkoon.

2. Mausta munamassa yrteillä, suolalla ja pippurilla. Kuutioi tomaatit ja avokado pieneksi ja lisää joukkoon.

3. Kuumenna pannulla hieman öljyä/voita ja kaada massa pannulle. Katso, että avokadot ja tomaatit jakautuvat pannulle tasaisesti! Laske sitten lämpöä keskilämmölle.

4. Anna munakkaan hyytyä sekoittamatta, kunnes se on lähes kokonaan hyytynyt. Huom, tässä voi mennä aika kauankin aikaa eli ole kärsivällinen! Käännä sitten munakas ja paista toista puolta vielä hetken aikaa.


Kulinaari-blogissa resepti oli aamiaisena, mutta omasta mielestäni tämä käy vähintään yhtä hyvin lounaaksi. Itse laitoin mausteeksi paremman puutteessa kuivattua timjamia, mutta mieleeni tuli, että tuore korianteri ja/tai basilika voisivat olla vielä parempia! Jotenkin itseäni on epäilyttäneet reseptit, joissa avokado kuumennetaan, mutta tässä se ei ainakaan haitannut mitenkään. Olin kyllä aika ylpeä, että jälleen kerran keksin suunnilleen jääkaapin valosta itselleni lounaan. Olen itse asiassa ollut jo teinistä lähtien aika hyvä keksimään ruokia jämistä ja vähistä raaka-aineista. On tosi tyydyttävä fiilis, kun keksii, että parista jutusta voikin kehitellä ihan kunnon ruuan!

tiistai 29. maaliskuuta 2016

Pääsiäistunnelmia + leipomovinkki






Viimeisen kuvan lause tiivistää pääsiäisenviettoni: siirryin lähinnä ruokapöydästä ruokapöytään. Oli kyllä mukava pääsiäinen, tuntui että pääsi vähän irti töistä ja väitöskirja-ahdistuksesta. Nyt tietysti täytyisi taas aloittaa arki ja vähentää suklaan syöntiä, mikä tuntuu melko vaikealta. Sitä ennen haluan kuitenkin jakaa leipomovinkin! Teimme perjantaina sushia ja Krunikassa asuva ystäväni oli jälkiruokavastaava - hän toi Frangipani-nimisestä leipomosta meille tokavikassa kuvassa näkyvät herkut: tipumacaroneja, kuppikakkuja ja mustikkaleivoksen! Herkut olivat mielettömän hyviä ja upeasti kortisteltuja (vaikka pesäkuppikakku olikin hieman kärsinyt matkalla), erityisesti tipumacaronit ilahduttivat koristelulla ja mangoisella täytteellään. En ole vielä Frangipanissa vieraillut henkilökohtaisesti, mutta se täytyy ehdottomasti tehdä pian! Onko ruudun toisella puolella kokemuksia kyseisestä leipomosta?
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...